logo logo

Suomalaiset kansantanssit

Suomalaiset kansantanssit

Laskelmien mukaan Suomesta löytyy jopa 250 000 virallisesti seuroihin kuuluvaa  kansantanssien, tai tuttavallisesti tanhujen, harrastajaa. Tanhujen suosio alkoi 1900-luvun alussa, jolloin raittiusliike ja naisvoimistelu aate ottivat tuulta siipiensä alle. Kansallisuusaate oli myös alkanut nostaa päätään 1800-luvun lopulla, ja kansan perimän kerääminen ylioppilaiden johdosta, jatkui 1900-luvulle saakka. Tästä johtuen myös runsas tanssi perinteemme on päässyt talteen osana elävää historiaa.

Kansantansseista käytettävän tanhu sanan juuret ovat myöskin kansallisliikken heräämisessä.1900-luvulle mentäessä ihmiset alkoivat huolestua suomen kielen puhtaudesta. Tanssi sana oli lainattu ruotsin kielen sanasta dans, ja sen tilalle ehdotettiin sanaa tanhu, joka tarkoitti alunperin poljettua maata tai tannerta. Muiden kansan perimän alueiden lailla tanhu kulttuuri jaetaan itäisiin-, läntisiin-, ja muun Suomen tansseihin, joilla on kaikilla toisistaan poikkeava identiteetti. Tanssit jakautuvat pari- ja ryhmätansseihin. Paritansseihin kuuluu joillain alueilla paljonkin inspiraatiot, kun taas ryhmätanssit tapahtuvat symmetrisessä kuviossa. Eri alueilta kotoisin olevilla tansseilla on toisiinsa nähden suuria eroja, esimerkiksi ruotsinsuomalaiset tanssit tuppaavat olemaan lyhyt askelisia, ja ne sisältävät nopeita pyörähdyksiä.

Kansantanssien historia

Suomessa ei ole varsinaisesti maassa syntyneitä tansseja, vaan kaikilla kansantansseilla on juuret Eurooppalaisissa tansseissa, polskan juuret ovat Puolassa, ja jenkan Saksassa. Tanssit muovautuivat Suomalaiseen muotoon vuosien myötä, ja nykyään ne eroavat huomattavasti synnyin maissaan tanssittavista kuvioista. Tanssit olivat alunperin maalaisväestön hauskan pitoa, ja ensimmäiset muodot olivat piirileikkejä, ja laulutansseja. Kontratanssit olivat suosittuja ympäri Eurooppaa, ja niitä tanssittiin 1800-luvulla sekä ylemmän kansan luokan parissa, että maalaisväestön keskuudessa. Tanssit muokkautuivat solakuvioissa tanssittavista akeleista, ringeissä ja neliömuodostelmissa tanssittaviin monimutkaisempiin kuvioihin. Varsinkin pitkäkestoiset kantrillit nousivat Suomessa suosituiksi. Karjalassa tanssituille kontratansseille oli ominaista niihin lisätty kisavuoro, jonka aikana tytöt ja pojat kisailivat, ja esittelivät taitojaan vapaamuotoisesti. Päivittäisessä viihdekäytössä ryhmissä tanssitut kansantanssit katosivat paritanssien alta 1900-luvulle mentäessä. Suomessa vauhdikas polkka nousi suosituksi, ja myös jenkkaa ja masurkkaa ryhdyttiin harrastamaan laajalti. Eurooppalaisista juuristaan huolimatta Suomalaisilla kansantansseilla on useita ominaispiirteitä jotka erottavat ne Eurooppalaisista  serkuistaan.Tyypillistä on että miehillä ja naisilla on yhtä tärkeät roolit tanssien aikana, niissä käytettävä askel on matala, ja tanssin aikana käytetään huomattava määrä toistoa. Rekvisiitan, kuten keppien tai huivien, käyttö on harvinaista.

Kansantanssien harrastus

Kansantanssia aloittelevan harrastajan on hyvä tuntea muutamia peruskäsitteitä jotka tulevat usein tunneilla vastaan. Kuviolla tarkoitetaan muodostelmaa jonka tanssijat muodostavat. Yksinkertaisempia kuvioita ovat ketju ja piiri, ja neliökuviot tuppaavat olemaan monimutkaisempia ja haastavampia oppia. Solakuviossa ja vastakkaisriveissä tanssijat seisovat kahdessa toisiaan kohtaan asettuneessa riivissä. Kansantanssien perusotteita on useita. Parit saattavat tanssia rinnakkain käsi kädessä, käsikynkässä, molemmista käsistä kiinni pitäen. Kyynärkynkässä tanssiessaan parit katsovat eri suuntiin, ja heidän saman puolen kylkensä ovat toisiaan vastaan. Pyörintä otteissa parit saattavat pitää kiinni olkapäistä, vyötäröstä, ja laukkaote jossa pari pitää kiinni olkapään korkeudelle nostetuista käsistä. Askelikoita löytyy useanlaisia, tavallisimpia ovat kävely, juoksu, puolijuoksu, ja hyppelyaskelikot. Myös laukka ja vaihtoaskelikkoja löytyy useista vauhdikkaista tansseista. Vakio-osista puhuttaessa tarkoitetaan tanssin aikana toistuvia osia, kuten paripyörintää, läpikäyntejä, ja paikanvajhtoja. Myös vastuu, tervehdys liike jonka aikana parit kulkevat toisiaan kohti, ja perääntyvät takaisin, toistuu esiintyessään useita kertoja. Tänä päivänä kansantanssia harrastetaan Suomessa sekä sosiaalisena puuhana, että esitys mielessä. Näihin liittymisestä haaveilevat voivat ottaa yhteyttä paikallisiin työväen- ja kansalaisopistoihin, joilla on usein ryhmät pystyssä. Suomen monet valtakunnalliset järjestöt toimivat aktiivisesti kansantanssin saralla, ja kansantanssien peruspiirteet ovat siivilöityneet myös valtakulttuurin piirissä tuotettuihin kulttuuriteoksiin.

Kansantanssien harrastus

bottom

Comments are closed.

bottom